Eipä ole sivuja tullut päiviteltyä liiemmin viime aikoinakaan.. No, mitään kovin mullistavaa ei tytölle olekaan tässä tapahtunut kun ihan kotosalla on Iitu pääasiassa saanut elellä - leppoisasti lemmikin virkaansa vaan hoitaen. Tokoilua ollaan ehditty ottaa satunaisesti, mutta kilpakentille ole asiaa ennen kuin paikallaoloakin (ohjaaja piilossa) jaksettaisiin taas harjoitella. Tarttis varmaan tehdä asialle jotain.. :)
Eilen käytiin kuitenkin shibayhdistyksen kokouksessa Turun kennelipiirin majalla. Iitu palkittiin Vuoden 2007 TOKO-shibana ja lisäksi kokouksen jälkeen pienimuotoisessa temppuilukisasta "Vuoden Välkkynä 2008". Saatiin lahjakortteja Mustiin&Mirriin, eiköhän jotain mukavaa sieltä Ipsulle löydy! :)
Juoksua odottelen alkavaksi kuukauden tai viimeistään kahden sisällä. Mikään kiire sen kanssa ei kyllä olisi kun mahdolliset pentusuunnitelmatkin ovat edelleen valitettavan epämääräisiä.. Ei ole helppoa ei, mutta katsellaan..

On hieman kuulumisten kirjoitteleminen jäänyt, syksy ja paluu arkeen on ollut vähintäänkin kiireinen mm. yo-kirjoituksistani johtuen. Iitun kanssa ollaan ehditty kuitenkin kotosalla elelyn lisäksi viettämään viikonloppu shibojen kesäpäivillä, tokoiltu ansiokkaasti koleana syyssunnuntaina Espoossa ja pyörähdetty erikoisnäyttelyssä Hyvinkäällä. Seuraavassa lyhyesti raportteja näistä syksyn tapahtumista, kuvia on tulossa varmaankin vasta vähän myöhemmin.
Akitojen ja shibojen yhteiset kesäpäivät pidettiin siis 24-26.8 Punkalaitumella. Varsinaisesti ohjelmassa oli mm. agilitya ja tokoa sekä esimerkiksi luento koirahieronnasta ja opastusta haun alkeisiin. Huoneen jaoimme Karoliinan ja Nami-shiban kanssa ja ihan mukavasti tytöt keskenään toimeen tulivat. Agilityn ja tokon treenailut sujuivat läpi viikonlopun mukavasti ja yhdistyksen perinteinen tokomestaruuskisa Iitun kanssa voitettiinkin! Myös "haku" sujui kivasti; Iitu loikki metsässä nakkipurkin perään oikein ilmavasti :D Hieman yllättäen neiti myös aloitti juoksunsa jo tuon viikonlopun lauantaina, mutta ei se menoa oikeastaan mitenkään haitannut.
Kun tämäkin juoksuaika sitten saatiin ohitettua, syyskuun 16. päivä päätimme osallistua Labradorikerhon järjestämään tokokisaan, jonne peruutuspaikalle mahduimme kuin mahduimmekin. Ihan totta puhuen treenailu oli jäänyt vähän vähemmälle, mutta liikkeet ovat sen verran hyvin jo selkäytimessä että tulos oli mitä mainioin. Iitu toimi aivan upeasti ja fiilis jo suorituksen aikana oli vaan niin loistava!! :) Saatiin siis kolmas ykköstulos 185 pisteellä kera kunniapalkinnon ja näin ollen Iitu lisäsi tokokoularin tittelirivistöönsä! FIN MVA TK1 Miryoku, lyhyeen nimeen onkin hyvä saada vähän täytettä :D
Eilen käväistiin vielä Hyvinkäällä erkkarissa, jossa oli hienosti nelisenkymmentä pikkukippuraa edustamassa. Iitu sai laatuarvostelussa mukavasti jälleen erinomaisen ja oli tasokkaassa valioluokassa kolmas. Ei hullummin siis :)
Loppuvuodeksi ei sitten olekaan sen suurempia suunnitelmia, tokossa tarvitsisi hieman opetella avoimen luokan liikkeitä ennen uusia kisailuja ja näytelmiinkään ei nyt ole niin kovin suurta intoa, joten saapi nähdä milloin sitten seuraavaksi ollaan "edustamassa". Mutta ei nyt sitten muuta kuin mukavaa syksyn jatkoa kaikille, tutuille ja tuntemattomammillekin!
Perjantaiaamuna yhdeksän jälkeen suuntasimme kohti rautatieasemaa ja hyppäsimme Helsingin junaan. Iitu matkusti tuttuun tapaan rauhallisesti ja kurkisteli välillä maisemia Riinan sylistä. Perillä oli edessä kävely satamaan pääkaupungin katuja pitkin. Iitu ei ole juuri totutellut suurten kaupunkien hälinään, mutta alkukangistelujen jälkeen meno sujui kuin vanhalta tekijältä. Satamasta Iitu hyppäsi auton kyytiin ja matkasi Mäntsälään Kamun luokse omistajien jäädessä Helsinkiin viettämään vauhdikasta Lintsi-päivää.
Me kaksijalkaisetkin palaimme illalla sitten Mäntsälään, jossa Kamu ja Iitu olivat jo ehtineet painia ja pauhata puolipäivää. Yö menikin rauhallisesti, mutta heti aamulla seitsemän jälkeen Iitu oli jo valmis taas toimintaan (vastoin normaaleja kotitapojaan). Neiti aamuvirkku kuskattiin sitten ulos tarhaan, jotta omistaja saisi nukkua vielä tovin.
Yhden maissa suuntasimme kohti Hyvinkään Sveitsin vinttikoirarataa, jossa järjestettiin leikkimielinen koirien juoksukilpailu, Roturace. Iitun kanssa olimme mukana "Salamashiboissa". Parin tunnin odottelun jälkeen 80 metrin matka sujui kaikilta shiboilta peräperään mitä mainioiten vaikka meitä kaikkia ensikertalaisina hieman onnistumismahdollisuudet epäilyttivätkin. Kaikki shibat, Iitu mukaanlukien, innostui vieheestä vaikkeivat sellaisen jahtaamista olleetkaan siis koskaan ennen kokeilleet. Iitu saapui iloisena ja tyytyväisen oloisena luokseni maaliin - kivaa ilmeisesti oli ollut! Iitun sijoitus oli minisarjassa vähän yli puolenvälin, mutta Salamashibat olivat upeasti viidensiä 24:stä joukkueesta!
Minisarjan loputtua lähdimme seikkailemaan läpi Sveitsin puistoalueen kohti Hyvinkään rautatieasemaa. Puiston opasteiden avulla selvittiin hyvin kaupungin kaduille, mutta sitten harhailuihin siellä vierähti helteessä niin paljon aikaa, että olisi pitänyt siirtyä matkustamaan seuraavalla junalla ja paluu kotiin olisi ollut vasta myöhään. Joten kun tarjoutui mahdollisuus palata takaisin Mäntsälään autokyydillä rauhassa loppupäivää viettämään ja matkata kotiin pirteämpänä vasta seuraavana päivänä, käytimme mahdollisuuden hyväksemme ja näin ollen reissu venyi vastoin alkuperäisiä suunnitelmia sunnuntaille. Iitu pääsi leikkimään vielä lisää Kamun kanssa vaikka päivän rasitusten luulisi jo painaneen jaloissa koirallakin...
Tänään kun sitten taitoimme vihdoin matkan junalla Hyvinkäältä Pasilan kautta Saloon ja Salosta vielä apostolin kyydillä 5km matkakamppeinemme Halikkoon, niin voin sanoa että reissu vaati todellakin veronsa vaikka ehdottomasti kivaa meillä olikin! Tänä yönä kuitenkin varmasti nukuttaa kunnolla niin koiraa kuin omistajaakin...
Heinäkuun ilmat eivät ole osoittautuneet kovin kummoisiksi täällä Varsinais-Suomessa, näin kuun viimeisenäkin päivänä on satanut taukoamatta. Ehkä juuri ilmojen johdosta Iitun turkin kasvu onkin jo aika hyvässä vauhdissa ja sitä vauhtia on riittänyt muutenkin. Parissa vuodessa ei koiran leikkisyys ainakaan näytä hiipumisen merkkejä ja hyvä niin!
Kuten viime kuulumisissa kerroin, on tultu reissailtua vähän eri puolella Suomea ja nyt loma on valitettavasti kääntymässä jo loppupuolelleen.. Miten se voikin kulua aina niin nopeasti? Iitun kanssa on treenailtu lähinnä kotosalla, mutta hyvin ovatkin tokoilut sujuneet! Kesän alussa aloitettu tunnistusnouto alkaa olla jo aika hyvässä mallissa - kyllä tuon oppimiskyky vaan jaksaa hämmästyttää edelleen! Pitäisi päästä starttaamaan taas tokokisoihin, mutta viikonloput ovat valitettavasti aika täyteen 'buukattuja' jo muutenkin. Joten katsotaan, katsotaan..
Muuten tulevista suunnitelmista sen verran, että osallistumme shibajoukkueessa Roturaceen ensi lauantaina (heh, saa nähdä mitä siitäkin tulee...) ja siitä muutaman viikon päästä on shibojen kesäpäivät Punkalaitumella, jossa vierähtänee koko viikonloppu. Lisäksi syyskuun lopulla suuntaamme Hyvinkäälle erikoisnäyttelyyn ja osallistumme ensimmäistä kertaa valioluokkaan, mutta sen suurempia näyttelysuunnitelmia ei toistaiseksi ole.
Urinoita ja kippurankeikutuksia kaikille tutuille Iitulta!
Vauhdikkaan toukokuun jälkeen alkoi tosiaan kesäkuu sekä odotettu loma - ja meno on ollut sen mukaista. Viikonloppuna on ollut aina ohjelmaa, mutta muuten vietetty aikaa ihan kotosalla ja Iitu on etenkin saanut nauttia vaihtelevista ilmoista ulkona. Tyttö jaksaisi loikoilla pihanurmikolla vaikka koko päivän, mutta kuumina päivinä käsky käy kyllä sisälle melko nopeasti. Viime päivinä ei hellettä ole ollut ja omistajakin vihdoin on lähes parantunut sitkeästä flunssakuumetaudistaan, joten lenkkeiltykin on kunnolla - Iitu iloksi usein myös koirakaverien kanssa samaan aikaan.
Kesäloman toisella viikolla kävimme mummolassa, siellä Iitu pääsi tutustumaan 9 viikkoiseen norwitchinterrieri Nipsuun. Iitu leikki pennun kanssa innokkaasti ja samalla toimi selkeän, mutta lempeän johtajan tavoin ja määräsi leikin tahdin. Nipsu sai Iitulta lopulta aika vapaat kädet ja pikkumies pitikin erityisesti Iitun hännästä, joka oli juuri sopivan kokoinen hieman nakerreltavaksi... Kolmantena viikonloppuna sitten matkasimme Hämeenlinnan näyttelyn kautta Vilppulaan Karoliinan mökille viikonloppua viettämään. Iitu ei ollut ilmoitettu näyttelyyn, mutta pääsin esittämään junnushiba Patun. Handlerointi sujuikin ihan kohtalaisesti vaikkei se aivan omalta "lajilta" vieraan koiran kanssa tunnukaan. :) Vilppulassa viihdyimme Iitun kanssa oikein hyvin ja viikonloppu vierähti ohi varsin pikaisesti. Juhannus (to-la) taasen sujui perinteisesti Mäntsälässä ja Iitu piti hauskaa Kamun kanssa. Samaisen viikonlopun loppu (la-su) meni mökillä ja Iitu tietysti ulkoili sydämensä kyllyydestä.
Nyt tiedossa on omistajan kaupunkiloma Eurooppaan, Itävallan kautta Slovakiaan ja Iitu päässee mökille porukoidemme kanssa. Heinäkuussa reissaillaan taas Itä-Suomeen ja Saimaan rannalle, eli lisää mökkeilyä tiedossa. Mutta sehän Iitulle sopii! :)
Niinpä, vihdoinkin! Koeviikko saatiin alta pois ja lukukauden viimeiset päivät olivatkin sitten jo pelkkää laskettelua. Viikonloppu meni vielä yo-juhlissa, mutta nyt uuden viikon alusta alkaen ollaan päästy jo löysäilyn makuun. Kesän ensimmäiseksi projektiksi piti kuitenkin uudistella hieman Iitun sivuja ja tässä tulos. :) Aika selkeällä linjalla jatketaan, mutta yksinkertainen on joskus myös kaunista.. vai?
Toukokuu oli Iitun kanssa melkeinpä kuin yhtä juhlaa. Kun kuun ensimmäisenä viikonloppuna tuli tosiaankin SERT ja ROP Turengista ja kolmantena viikonloppuna juhlittiin 2-v synttäreitä sekä hienoa tokotulosta, niin kuun neljäs eli luonnollisesti viimeinen viikonloppu ei jäänyt yhtään huonommaksi! Paraisilla kaikkien rotujen näyttelyssä Iitu pyörähti Leni Nousiaisen kehässä 2v 8 päivän ikäisenä ja saavutti upeasti kolmannen sertifikaatinsa. Näin ollen Iitusta tuli Suomen Muotovalio (FIN MVA) 27.5.2007! Koko näyttelypäivä oli onnistunut, Iitu nautti esiintymisestä vielä ryhmäkehässäkin ja sää oli mitä kaunein. Valioituminen tuli oikein sopivaan saumaan, sillä neiti on jo turkkiaan pudottamassa ja on hyvä ettei "bikilookissa" tarvitse sitten enää sertejä metsästellä. Muissa lajeissa, kuten tokossa, ei onneksi turkilla ole kovinkaan suurta virkaa... :)
Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan..: "Pikku"-Iitu täytti tänään 2v! <3
Kun viime viikonloppuna käytiin pokkaamassa näyttelyistä toinen SERT ja ROP siihen kaupanpäälle, tänään synttärisankari päätyi tokoilemaan ansiokkaasti (ALO1, 182,5p ja 3.sija)! Sanomattakin lienee selvää, että olen tosi ylpeä tuosta. :)
Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat Turengin ryhmänäyttelystä 6. toukokuuta ja kaksi jälkimmäistä kotipihalta Iitun 2-vuotispäivänä 19.5.2007 (poseeraamista tokopalkintojen kanssa - uusi lelu on superkiva)!
Ipaihanaisella oli viime viikonloppu täynnä toimintaa: perjantaina illalla mahtavasti sujuneen tokoilutuokion jälkeen temmellettiin Ylppö-aussien kanssa tuhatta ja saataa ja heti lauantaina aamupäivällä sitten jo paineltiin Märyssä Patu-shiban kanssa. Lauantaille mahtui myös agi/tokotreenailua ja verijälkikin, joten ei ihme että illalla pikkuneitiä väsytti!
Marian ja Patun kanssa vietettiin siis mukava kevätpäivä koulutuskentällä ja sen lähistöllä. Koirien temmellyksen lisäksi treenailtiin tokoa ja etenkin Patu kertaili hieman agilityesteitä pienen tauon jälkeen. Operaatio sulatuksen jälkeen päästiin tekemään myös verijäljet metsään, alle 100 m jälki tosin Iitullekin tällä kertaa (tämä oli nyt kevään kolmas kerta, muutama viikko takaperin mökillä ajettiin pari jälkeä). Patu puolestaan oli ekaa kertaa jäljestämässä, mutta erittäin lupaavasti homma näytti lähtevän käyntiin.
Luvassa myöhemmin galleriaan kuvasatoa painista niin Patun kuin Ylpönkin kanssa (kesällä, kun ehdin hieman sivuja uudistelemaan), mutta tässä pieniä maistiaisia lauantailta. Kolmesta ensimmäisestä kuvasta kiitos kuuluu Marialle. :)
|
|
|
|
|
Hauskaa vappua kaikille!!
Jee! Ipana sai puhtaat paperit kennelliitosta myös loppujen tulosten osalta; lonkat siis B/A ja kyynärät 0/0. :)
Kävimme tänään KUNINKAANTIEN ELÄINKLINIKALLA peilauttamassa Iitun silmät, tutkituttamassa polvet ja kuvaamassa lonkat sekä kyynärät.
Iitu oli oikein urhea kaikissa toimenpiteissä eikä mitään ongelmia ollut vaikkei neiti olekaan tottunut juuri eläinlääkärissä käymään. Lopulta rauhoituksesta väsyneenä "hoipertelimme" Iitun kanssa rauhallisesti kotiin ja nyt tyttö lepäilee rennosti kummallista olotilaa pois.
Viralliset lonkka- ja kyynärtulokset saadaan vasta muutaman viikon päästä kennelliitosta, mutta silmissä ei HC, PRA tai RD -muutoksia ja polvet 0/0, eli ne ovat kunnossa! Silmien "pintaosista" (siis ei vars. silmäpohjasta) löytyi kyllä joitain monille koirille yleisiä muutoksia (heikkoja hiloja/rihmoja), mutta nämä eivät ole suoraan perinnöllisiä ja jokatapauksessa täysin merkityksettömiä terveyden kannalta. :))
- MAALISKUU 2006 - MAALISKUU 2007
- NUOREN SHIBAN ELÄMÄÄ (2005-2006)
- PIKKUPENTUNA (2005)