Helmi täyttää ylihuomenna 4kk ja alkaa olla jo aika iso tyttö. Rokotukset on plakkarissa (eläinlääkärissä on Helmin mielestä ihan huippukivaa kun on niin paljon ihmisiä joilta saa huomiota!), hampaiden vaihto on alkanut ja kevät-kesälle on tiedossa parit näyttelytreenit ja mätsärit näyttelykäytöksen harjoittelua varten. Parin viikon päästä alkaa myös pentukurssi ja sitä odotellaan jo innolla! :) Ollaan myös ehditty koirapuistoilemaan jo pari kertaa ja kivaa on ollut! Helmi on ihastuttavan tomera, ahne ja leikkisä shibatyttö, joten toistaiseksi temppujen opettelu on sujunut kuin tanssi :-) Muutama viikko takaperin osallistuin Juha Korrin viettiseminaariin, jossa oltiin Helmin kanssa myös koirakkopaikalla saamassa vinkkejä pennun palkkaukseen. Seminaari oli todella antoisa ja monta hyvää oppia jäi taas korvan taakse. Helmi oli treenihallissa kuin kotonaan ja näytti leikkiessään millaisesta sisusta on pieni shibatyttö tehty! :-)
Myös Tiukun ja Helmin yhteiselämä on sujunut juuri niin malliikaasti kuin toivoinkin. Tiuku näyttää välillä vähän kärsivältä pikkuriiviön höykytyksessä, mutta onneksi sohvilla ja sängyllä Tiuku on vielä saanut säilyttää oman rauhansa. Toisistaan huolehtiminen ja jälleennäkemisen riemu lyhyenkin erossa olon jälkeen on tytöillä kuitenkin sitä luokkaa, että taitaa nuo kaksi olla jo aika sydänystäviä :)
Iitu oli meillä Vaasassa pari viikkoa hoidossa maaliskuussa ja oli kyllä kiva nähdä miten hienosti Helmi ja Iitu tulivat täälläkin toimeen. Ihana shibatrio! :) Iitun kutinat eivät ole kokonaan hellittäneet, mutta tilanne ei ole pahentunutkaan. Toinen korva tuntuu jatkuvasti olevan herkkä tulehtumaan, mutta ei onneksi kovin pahasti. Tassuissa ei ole enää ollut ongelmaa, ainoastaan suupielet ja ehkä hieman myös silmänaluset tuntuvat kutisevan. Kaikenkaikkiaan ongelmat ovat siis pään seudulla. Iitu on ollut nyt n. 5kk erikoisruokavaliolla (allergianappulaa, nutrolinia + herkkuna 100% hirvenlihaa) ja saanut antibiootti- tai muita lääkekuureja aina tarpeen mukaan. Välillä on viikko tai pari mennyt hyvin lääkekuurin loputtuakin, mutta aina on kutina palannut. Iitu sterilisoitiin muutama viikko sitten, leikkaus ja siitä toipuminen on sujunut hyvin. Uusi turkki on kasvanut masuun nopeasti. Toivotaan että sterilisoinnistakin olisi apua kutinoiden kurissapitämiseen eikä ongelmat pahene nyt kevään siitepölyjen yms. myötä.
Tiuku on heittämässä turkkiaan juuri oikeaan aikaan, kesähelteillä neiti tulee varmasti olemaan bikinikunnossa :) Karsta on ollut ahkerassa käytössä, mutta kyllä taas kämppä on kaikkea muuta kuin siisti.. No, agilityn kannalta kevyt karvapeite on mitä ihanteellisin. Kohta lähdetäänkin jo ajelemaan kohti treenihallia, tänään ja huomenna meillä on Mikkilän Sarin agilitykurssi. Muutama viikko sitten vierailtiin Seppo Savikon valmennuksessa, josta pidin myös kovasti. Tiuku oli juoksun jäljiltä muutamia kertoja treeneissä vähän unelias, mutta nyt alkaa taas olla isommat vaihteet päällä. Agility on kyllä huippua! :)
Helmikuu on helminen! Uusi tulokas perheeseemme on siis hurmaava pikkuneito "Helmi", virallisemmin We-Sedso Going My Way. Helmin tie vei tänne Suomeen pari viikkoa sitten, kun käväisin Saksassa hakemassa tytön ja tapaamassa kasvattajia Helleä ja Jytteä sekä We-Sedso kennelin upeita koiria. Reissu Muncheniin oli aivan mahtava ja niin on kyllä itse pikkuneitokin!
Helmi on kotiutunut parissa viikossa laumaamme tosi hyvin ja Tiuku tulee pennun kanssa juttuun vallan mainiosti. Vietetimme vajaan viikon hakureissun jälkeen Salossa, ja Iitukin ehti hyväksymään uuden tulokkaan vaikka sisätiloissa pentu sai kyllä oppia kunnioittamaan Iitun omaa tilaa. Kauniista pennusta on paljastunut varsin leikkisä ja rohkea shibanalku. Seuraavat viikot tulevat varmasti olemaan kiireisiä, mutta nauruntäyteisiä!
|
Pari kuukautta on taas vierähtänyt viime päivityksestä, joten lyhyesti kertauksena viime aikojen "tapahtumia". Joulua kohti mentiin lumisissa merkeissä, joulukuun aikana pakkaset paukkui Vaasassa jo aika lailla. Onneksi useammat maanantait olivat sen verran leutoja, että agilitya päästiin treenaamaan ihan hyvin. Agsailu sujuu Tiukun kanssa edelleen mallikkaasti, kovasti haaveilen että päästäis tän vuoden aikana jo starttaamaan virallisissa. Saapa nähdä! Ainakin treenaaminen on huippuhauskaa :) Kävimme muuten Tiukun kanssa Vaasassa myös mätsärissä joulukuun alussa ja hienon esiintymisen myötä pikkushiba nappasi toisen sijan pienten sinisten luokassa.
Tiuku kasvatti uuden turkin pakkasten myötä loppuen lopuksi aika hyvää vauhtia ja näin ollen joululomalla pystyttiin nauttimaan kirpeistä talvikeleistä täysin siemauksin. Iitu ja Tiuku nauttivat yhteisestä ajasta kotona ja sukulaisilla maalla; tytöt pääsivät nauttimaan vapaudesta, joululahjoista ja viettivät muutenkin varsin rentoa koiranelämää. Tiukun ruokavalioon tein hieman muutoksia jo aiemmin, pian pentujen lähdön jälkeen (puolet nappulasta korvataan kasviksilla, lihalla ja moniviljapuurolla tai NEU:lla), ja liekö sillä ollut vaikutusta vai millä, mutta kauniin karvan lisäksi Tiuku keräsi hetkessä lisää massaa melkein kilon verran ja näyttää nyt minusta jotenkin ihan aikuiselta. Siispä ihan virallisiakin näyttelyitä on taas keväälle tiedossa.
Uusivuosi vaihtui koiriltakin säikkymättä ja vuoden eka näyttely meillä Tiukun kanssa on jo takana, kun viikko sitten lauantaina oltiin Turussa. Shiboja oli ilmoitettu hienot 26 kappaletta norjalaisen Eli-Marie Kleppin arvioitavaksi. Uudet näyttelysäännöt tulivat shibakehän aikana ihan mukavasti tutuksi ja meillä Tiukunkin kanssa meni ihan hienosti kun saavutukseksi tuli avoimen luokan voitto ERInomaisella. Arvostelukaan ei ollut ollenkaan hullumpi, ja erityisesti nappiin osui viimeinen lause: "Very sweet temperament" :) Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana käydään vielä parissa näyttelyssä ja keväämmällä sitten varmaan on taas se aika vuodesta, kun karva vaan pöllyää :-)
Näyttelyssäkin oli kivaa melkein vuoden tauon jälkeen, mutta sunnuntain pentuetapaaminen oli kyllä tämän kuun odotetuin tapahtuma! Oli ihana nähdä jo melkein täysikasvuisia pentujamme ja varsin hauskaa seurata shibalauman menoa. Yhteensä mukana koiria oli seitsemän, kun Miyun, Nenen ja Sakin lisäksi serkkupoika Shiro oli edustamassa uroksia, Miyun oma isosisko sheltti Mandy muunrotuisia ja tietysti Iitu ja Tiuku vielä ihan meidän omaa laumaa :-) Päivän ohjelmassa oli yleistä seurustelua ja höpöttelyä, lounastusta, valokuvausta, näyttelyiden ja agilityn alkeiden treenaamista EHYT-koirahallilla, kahvittelua, vähän lisää höpöttelyä ja koirien osalta tietysti paljon leikkimistä.
Kirjoittelen myöhemmin vielä lisää ihanaisten Mirai No -pentujen kuulumisia meidän pentublogiin ja yritän myös päivitellä tänne kotisivuille uusia kuvagallerioita, niin omille koirilleni kuin Y-pentueen sivullekin. On se vähän sellainen ikuisuusprojekti aina saada pysymään kuvagalleriat alle vuoden jäljessä.. :)
Nyt elellään tammikuun viimeistä viikkoa ja sitä meillä on täällä ilostuttamassa kaksikko M&M: sijoitustyttöni Miyu (kuvassa) ja Teron toinen koira Mandy. Kolmen koiran kanssa kerrostalossa elämisessä on haasteensa, mutta todellisuudessa viikko on ollut vähintäänkin antoisa ja nauruntäyteinen. On ollut hienoa tutustua paremmin Miyuun ja meidät on kyllä Aleksin kanssa kiedottu ihan täysin tämän nuoren neidin alati keikkuvan kippuran ympärille.. Tuollaisen shiban ottaisin itselleni ihan koska tahansa. :)
|
24.12.2010 Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2011!

Parin viikon päästä tulee täyteen pari kuukautta pennutonta elämää, mutta aika hyvin me ollaan täällä pärjäilty :-) Tein reissut niin Tampereelle, Helsinkiin kuin Jyväskyläänkin parin viime viikon aikana ja oli kyllä aivan mahtavaa nähdä mun kolme pientä, reipasta ja niiiiin iloista shibatyttöä. Kaikki pennut ovat kasvaneet tasaisesti ja ruoka maistuu, ekat rokotukset/madotukset olivat sujuneet hyvin ja sisäsiisteys (ilopissoja lukuunottamatta) on hanskattu jo ekoista päivistä lähtien. Tyttöjen uudet omistajat ovat ilahduttavan ahkerasti jaksaneet lähetellä myös kuvia ja kirjoitella kuulumisia yli-innokkaalle kasvattajalle, ja kun kaikki on pennuilla mennyt muutenkin niin hyvin, mulle on jäänyt vain tehtäväksi lähinnä jaella vinkkejä ja hyväksi kokeamiani koulutusmetodeita arkielämän asioihin liittyen. Seuraavan kerran näen lapsia viimeistään tammikuussa, jolloin pidetään pentuetapaaminen Halikossa. Sitä odotellessa :)
Helsingin reissulla pääsin tapaamaan myös pentujen serkkua ja Tiukun siskonpoika Shiroa, joka muutti Suomeen Tiukun kasvattajan luota lokakuun alussa. Shiro eli virallisesti Rollick's Face The Challenge on syntynyt 3.8, eli hän on 10 päivää Tiukun pentuja vanhempi. Nuori mies oli ilo silmälle ja luonteeltaan jo nyt iloinen herrasmies, eli hyvältä vaikuttaa :-)
Tiukun kanssa ollaan päästy agilityssa hyvään vauhtiin ja en oikeastaan tiedä kumpi meistä on harrastuksestamme enemmän innoissaan. ;) Tiukulla vauhtia ja intoa riittää, jälkimmäistä joskus vähän liikaakin, ja vaikeatkin esteet (kepit, keinu, pussi ja rengas) alkavat jo sujua luontevasti. Puomi ja A-este ovat Tiukun lemppareita - ihan niinkuin Iitunkin ja aika monen muunkin shiban ilmeisesti :) Ennen lumien tuloa ehdittiin käydä kokeilemassa myös muuten verijälkeä, jonka idean Tiuku tajusi hienosti! Ensi keväänä jatketaan varmasti tuota harrastusta.
Pentujen jäljiltä Tiukun fyysinen kunto ei juuri tunnu heikenneen, ei se ainakaan näy agilityssa eikä muuallakaan. Käytiin Tiukun ja Aleksin kanssa "patikoimassa" Öjenin upealla luonnonsuojelualueella ensimmäisenä viikonloppuna Minin lähdön jälkeen, ja parin tunnin reippailusta huolimatta vielä ihan loppulenkistäkin Tiuku jaksoi vedellä hepuleita. Tiuku nautti täysin siemauksin vapaana juoksentelusta ja metsässä kulkemisesta, mutta tosi hienosti myös odotti meitä hitaampia polun kaarteissa ja tuli pyydettäessä hihnaan ohittamaan vastaantulijat. Tiuku tuntuu muutenkin palautuneen pennuista tosi nopeasti, ruoka maistuu ja neidin ihana persoona ei ole parin vuoden ikäpylväänkään ohittamisesta muuttunut miksikään.
Vaasassa lumi on ollut maassa jo useamman viikon ja vaikka Tiuku vasta pentujen jäljiltä uutta karvaa kasvatteleekin, pakkanen ei ole lumesta riemuitsemista haitannut. On hauska seurata, kun pieni shiba loikkii ja hepuloi lumessa ihan onnessaan. Nyt on edessä vielä viimeinen puristus koulunpenkillä ja tenttikirjojen ääressä, ja sitten pääsee pariksi viikoksi viettämään rentouttavaa joululomaa Etelä-Suomeen :) Mukavaa joulunodotusta kaikille!
Kohta pentublogi hiljenee, on aika purkaa pentuaitaus ja järjestellä aitauksen tieltä siirretyt huonekalut jälleen omille paikoilleen. Tiukun ei tarvitse onneksi jäädä ihan yksin viimeisen pennun lähdettyä, koska Iitu on nyt Vaasassa viettämässä kanssamme muutaman viikon "citylomaa". Mukavaa vaihtelua lenkkeillä kahden koiran kanssa ja hepuloinneista päätellen vaikuttaa siltä, että tytötkin ovat väliaikaiseen järjestelyyn ihan tyytyväisiä :)
Aika pentujen kanssa on kulunut aivan huikeaa vauhtia ja nyt on oikeasti vaikea uskoa, että pentujen syntymästä on jo pari päivää yli kaksi kuukautta. Ensimmäisenä syntynyt tyttö, Mini, on vielä ylihuomiseen asti täällä piristämässä syyspäiviämme. Nene ja Miyu ovat olleet uusien omistajiensa huomassa muutaman päivän; ilokseni heidän kotiutumisensa on jo hyvässä vauhdissa. Pikkuveijareista luopuminen sai olon surulliseksi ja pentuja on kova ikävä, mutta niin kai se menee, että aikansa kutakin. Kuvat ja kuulumiset uusilta omistajilta piristävät mieltä kovasti ja enköhän mä aika pian jo voi lähteä muksuja tapaamaankin. :)
Odotan jo innolla millaisia hurmureita Tiukun ja Puntin tytöistä kasvaa :) Pennuista viimeisenä syntynyt, leikkisästi Pontukseksi kutsuttu vauhtimukula meni sijoitukseen Tampereelle. Päätös kolmen valloittavan pennun välillä oli tosi vaikea, mutta lopulta Miyu hurmasi minut rohkealla ja ihmisläheisellä luonteeltaan. Varsinainen pusutyttö! Miyun oma sivu on tulossa nettisivuille lähikuukausina. :)
Vaikka Mini täällä jaloissamme vielä iloisesti hyöriikin, pikkuhiljaa ollaan Tiukun kanssa palattu arkeen ja agilitytreenit ovat jo alkaneet! Alkeiskurssi jäi mammaloman vuoksi vähän puolitiehen, mutta saatiin silti paikka omassa ryhmässä ja nyt treenit jatkuu joka maanantai, jeejee :) Ainakin tähän asti treenailut ovat sujuneet mukavasti, Tiuku on reipas ja innokas, mutta pysyy silti hallinnassa hienosti. Turkki Tiukulla tosin on niin totaalisen olematon, että täytynee tilata tytölle ihan oma talvitakki. Ensimmäiset räntä- ja lumihiutaleet ovat jo leijailleet Vaasaankin.
Ja vielä lopuksi - kiitos kaikille kiinnostuksesta meidän kotisivuja ja myös pentublogia kohtaan! Kotisivujemme laskurin mukaan 10 000 kävijän raja on nyt ylittynyt, wuhuu :)
Tiuku synnytti viime viikon perjantaina 13.8.2010 kolme punaista shibatyttöä! Nyt pennuilla on ikää tasan viikko. Tuore kasvattaja on aivan myyty! :) Pentujen kasvua ja kehitystä voi seurata
pentublogissa.
Muutama päivä takaperin, viime viikon perjantaina 6.8., käytiin Tiukun kanssa tiineysröntgenissä varmistamassa shibavauvojen määrä. Tasakokoinen trio sieltä näyttäisi olevan tulossa, eli kolme "kalanruotoa" näkyi röntgenkuvassa! :)
Olen kirjoitellut Tiukun tiineysajalta tiineyspäiväkirjaa, joka löytyy
täältä. Tämän lisäksi halusin perustaa vielä pennuille ihan oman
pentublogin, johon on tarkoitus päivitellä uusimmat kuulumiset kuvineen pentuihin liittyen. Blogia on nopea päivittää ja sinne voivat sitten lukijatkin käydä kommentoimassa ja kirjoittamassa terveisiään. Ottakaahan osoite muistiin - ei pitäisi mennä montaakaan päivää että kerrottavaa on enemmän kuin riittämiin :)
Tässä on viimeinen kuukausi eletty jännityksessä, kun merkkejä mahdollisesta tiineydestä on etsitty. Tiuku on käyttäynyt astutuksesta lähtien melko hillitysti, ottanut treeneissä välillä paljonkin tavallista "iisimmin" ja syönyt hyvin, itseasiassa pari kertaa kuppi on tyhjentynyt ihan hämmästyttävää vauhtia :) Hiljalleen hellyydenkipeyttä ja rapsuttelutoiveitakin on alkanut esiintyä normaalia enemmän, ja vastustamattoman suloiset shibatervehdykset saadaan monta kertaa illassa kun aina nokosilta herättyä neiti tulee uudestaan moikkaamaan silmät sirillään ja korvat luimussa. Ihana tyttö :)
Mahdollisen neljännen tiineysviikon lopuksi olin huomaavinani jo jonkinlaista pyöristymistä, ja nyt kahdessa viikossa käsitys on vahvistunut entisestään kun nisätkin ovat kasvaneet ja kaikki karvat masusta pudonneet. Kai se on alettava uskoa, että pakko mahassa on jotakin uiskennella.. :) Ultran päätin jättää väliin pitkällisen harkinnan tuloksena, mutta röntgeniin ollaan luultavasti menossa muutama päivä ennen h-hetkeä, jotta tiedän, montaako vauvaa voi maailmaan odottaa.
Ollaan edellisviikkoon asti vietetty ihan normaalia elämää, Tiukun kanssa agility- ja tokotreenit ovat menneet oikein kivasti ja treenausta päästään toivottavasti jatkamaan sitten heti pentujen jälkeen. Puntti-sulhokin teki ihan komean paluun näyttelykehiin parin vuoden tauon jälkeen, kun Porin KV:sta napsahti ROP ja CACIB. :)
Tässä pari viimeisintä kuvaa Tiukusta, aika tiineeltä näyttää, eikö? Tiksu kuvissa suunnilleen 40 ja 45 vuorokautta keskimmäisestä astutuksesta.
Alkoihan se Tiukun juoksu sitten lopulta toukokuun lopussa. Puntti astui Tiukun viime viikon lopulla kolmesti. Kaikki sujui oikein hienosti! Kun oikeat päivät koittivat, koirat selvästi tiesivät mitä tekevät. Nyt ei auta kuin toivoa parasta, odotella ja jännittää. Huoh.. :)
Kuvassa karvanlähdön aloittanut Tiuku-morsian ja karvan kasvatusta jatkava Puntti-sulho :-) Enempää varauksia en valitettavasti voi enää tähän pentueeseen ottaa vastaan.
Kuvassa vasemmalla Tiuku ja ystäväni Tuula (Tiukun ikioma, maailman paras hoitotäti) vappujuhlinnan tuoksinnassa :) Oikealla Iitu 13vko loppukesällä 2005. Uskomatonta, että Iitun tulosta on kulunut pian jo 5 vuotta. "Pikku-Ipe" juhlii 5v synttäreitä keskiviikkona 19.5. Maailman fiksuin ja suloisin koira! <3
Kesä tulee! :) Viime päivinä on lämpöä riittänyt, mittari on kohonnut täällä Vaasassa yli 25 asteen. Opiskelut jäivät vapun myötä kesätauolle, mutta kesätyöt pitävät aikataulut vähintään yhtä kiireisenä kuin aiemminkin. Mukavasti on kuitenkin koirienkin kanssa ehditty touhuamaan; Tiuku osallistui agilityn pääsykokeisiin, käytiin tyttöjen kanssa Salossa mätsärissä ja Tiuku teki Porin ryhmiksessä debyyttinsä nuorten luokkaan.
Elikkä parin viikon päästä alkaa agilitykurssi! Pääsykokeet menivät meidän osalta oikein hienosti, Tiuku käyttäytyi tyypilliseen tapaansa reippaasti ja iloisesti. Testissä oli mukana 20 koirakkoa, joista vain alle puolet mahtuivat kesäkuun kurssille. Ja koska kaikkien koirakoiden yhteistyö oli hienoa katsottavaa, olen oikein ylpeä, että me pääsimme Tiukun kanssa kurssille mukaan! Odotan innolla miten agility lähtee sujumaan. Luulen, että Tiukussa voisi olla paljonkin potentiaalia agilitykoiraksi.. :)
Viime viikonloppuna pyörähdettiin Salossa. Lauantaina meidän piti mennä tyttöjen kanssa vain moikkamaan kaveria ja hänen kultaistanoutajaansa Salon mätsäriin, mutta koska Tiukun rokotustodistus ja näyttelyhihna sattui olemaan mukana autossa, päätin kuitenkin ilmoittaa Tiukun mukaan harjoittelemaan. Ja hienosti meillä sitten menikin, Tiukun lopputuloksena BIS-3! Mukaan lähti hieno pokaali, vähän herkkuja ja ihana koiranpeti, jota Tiuku vielä tosin ei ole hyväksynyt nukkumapaikakseen.. Ei tosin liene ihme, että näin helteillä lattiapaikat ovat kaikkein suosituimpia. :-)
Äitienpäivänä ajelimme Salosta Poriin, josta jatkoimme näyttelyn jälkeen matkaa takaisin kotiin Vaasaan. Tiuku oli ensimmäistä kertaa nuorten luokassa ja kroatialainen tuomari kirjoitutti neidistä oikein mukavan arvostelun. Tuloksena ERInomainen, PN-3 ja vara-SERT. Päivä oli sateinen, mutta onneksi näyttelypaikalla ei saatu vettä niskaan. :)
Tiukun juoksun alku on viivästynyt olettamastani huhti-toukokuun vaihteesta, katsotaan nyt kauanko neiti oikein pitää meitä ja kiinnostuneita pentukyselijöitä jännityksessä! Jos merkit pitävät paikkaansa, kovin montaa viikkoa ei kuitenkaan enää pitäisi tarvita odottaa.. Ennen elokuuta tosin pentuja tuskin saadaan maailmaan, joten syksyn lapsia on toivottavasti tulossa.. :)

Nyt on Tiukun terveystutkimukset paketissa! Kävimme 23.2. Vaasassa Länsirannikon eläinklinikalla tutkituttamassa Tiukun polvet sekä kuvauttamassa röntgenissä lonkat ja kyynärpäät. Eläinlääkäri totesi polvien olevan erinomaisen tiiviit, eli niistä tulokseksi siis 0/0. Tiukullahan Ruotsissa aivan pikkupentuna todettiin olevan hieman löysyyttä polvissa, mutta kuten ilmeisesti lähes kaikissa vastaavissa tapauksissa, kasvun myötä polvet ovat asettuneet tiiviisti paikoilleen.
Myös lonkka- ja kyynärkuvista Tiuku sai kuvanneelta eläinlääkäriltä paljon kehuja, mutta jostain syystä kennelliitto oli pudottanut lonkka-arvion A:sta B:hen. No, samapa tuo on. :) Kyynärät joka tapauksessa 0/0.
Tänään kävimme vielä erikseen silmätarkastuksessa, sillä Vaasassa ei ole virallisia silmätarkastuksia tekeviä eläinlääkäreitä. Turun Koirakissaklinikalla Tiuku sai silmistäkin puhtaat paperit, joten nyt on kaikki aikomani tutkimukset tehty ja olen kyllä valtavan iloinen ettei mitään ikäviä yllätyksiä löytynyt. Nyt siis niitä lupaamiani hymynaamoja: :)))) !
Nyt kun Tiuku läpäisi terveystutkimuksensa, olen uskaltanut suunnitella enemmän tosissani
ensimmäistä pentuetta Tiukulle. Urosvalinta alkaa pikkuhiljaa hahmottua ja mitä luultavimmin aion yrittää astutusta tulevasta juoksusta huhti-toukokuussa. Jos kaikki menee hyvin, pentuja olisi siis odotettavissa heinäkuulle. Oi että, pitäkää peukut pystyssä! :)

Saapuihan se vuosi 2010 lopulta! :) Aleksi kotiutui vuoden odotuksen jälkeen 8. tammikuuta armeijasta ja palasimme kaikki kolme yhdessä Vaasaan viime viikon sunnuntaina. Joulukuun vietimme Tiukun kanssa Halikossa Iitun ja muun perheen luona. Iitu ja Tiuku viihtyvät entistäkin tiiviimmin yhdessä, tytöt ovat siis ihan kuin paita ja peppu! Ihana parivaljakko - ja kuten kuvasta näkyy, paita ja peppu voi vähän matsakin :) Onneksi molemmat tuntuvat pärjäilevän myös talouden ainoana koirina, ehkäpä tytöt pitävätkin pienestä vaihtelusta ja pääsäntöisestä jakamattomasta huomiosta.
Kotisivujen päivittely on jäänyt kovin harvaksi, joten kerrataan siksi vielä vähän viime vuoden tapahtumia. Lokakuussa alkoi Tiukun toinen juoksu, jonka parhaat päivät ajoittuivat juuri Seinäjoen kansainvälisen näyttelyyn. Tiuku osallistui ekaa kertaa junioriluokkaan; lopputuloksena oli hyvä arvostelu EH:n kera. Liekö juoksu vaikuttanut vai mikä, mutta liikkuminen oli väsähtänyttä vaikka muuten esiintyminen meni kivasti. Arvostelussa todettiin lisäksi peräti kahteen otteeseen että tyttö tarvitsee vielä lisää aikaa. Uskotaan, uskotaan, mutta messariin oli silti osallistuttava. :)
Joulukuun toinen viikonloppu pyörähti siis tosiaan Helsingissä, Voittaja- ja Pohjoismaiden Voittaja -näyttelyissä. Tuomarilinja oli molempina päivinä melko tiukka ja monet hyvät koirat saivat tyytyä punaiseen nauhaan. Lauantaina Tiukukin sai Harry Tastilta EH:n, mutta sunnuntaina Jarmo Vuoriselta irtosi hienosti ERI ja 4. sija kahdeksan juniorinartun joukosta. Vaikkei sen suurempaa menestystä saavutettu, olen tosi tyytyväinen Tiukun esiintymiseen ja muuhunkin käyttäytymiseen. Ja toki tuohon Erinomaiseen :) Ahtaasta hallista huolimatta tyttö ei stressaantunut ja olisi pistänyt lopulta nukkumaan vaikka keskelle kulkuväylää :D Muutenkin viikonloppu oli todella mukava, yövyimme Merjalla ja mukavaa shibaseuraa riitti niin omistajalle kuin koiralle. :)
Joulu sujui rauhallisissa merkeissä sukulaisilla, Iitu ja Tiuku saivat nauttia omista lahjoistaan ja toistensa sekä lapinporokoira Kamun seurasta. Tiukun uusi lelusuosikki on lampaanvillainen patukka, joka ristittiin heti treenileluksi. Ja kyllä lähteekin sellaista taisteluleikkiä että wau! :) Omista paketeista mieluisimpana paljastui uusi kamera, Canon 500D objektiiveineen. Kuvia on tullut taas napsittua aivan uudella innolla! Pyrin päivittämään tyttöjen kuvagalleriat kevään aikana uuteen uskoon.
Vuosi 2010 on lähtenyt oikein kivasti käyntiin. Tiukun kanssa alotettiin 11.1. arkitottelevaisuuskurssi meidän uudessa seurassa, Vaasan Agilityseurassa. Kaksi treeniä on nyt takana ja hyvältä vaikuttaa! Ohjaaja tuntuu todella pätevältä ja mikä parasta, Tiuku melkeinpä paranee kun päästään olohuoneesta ihmisten ilmoille! Pakko kehua muutenkin sen verran että tytöstä on kehittynyt aivan huippuluonne; tasapainoinen, iloinen, aktiivinen, avoin ja sosiaalinen (niin ihmisiä kuin koiria kohtaan), mutta kuitenkin rohkea, itsevarma ja sopivan periksiantamaton. Persoonallisine tapoineen Tiuku on mielestäni aivan valloittava nuori shiba enkä paljon enempää en voisi toivoa! :)
Tiukun karvanlähtö on parhaillaan vauhdissa ja alkuvuosi tullaan keskittymään joka tapauksessa lähinnä tokon ja temppujen treenailuun. Kuukauden tai parin kuluttua palataan uusilla kuulumisilla; toivottavasti hymynaamoja rinnalleen vaativien puhtaiden terveystulosten kera. :)

Kesä oli ja meni, omalta taholtani se kului pääasiassa kesätöitä tehdessä. Iitu ja Tiuku viettivät elämäänsä koko perheen arkea piristäen ja pieniä lomareissujakin tehden. Tiuku on kehittynyt kesän aikana kovasti ja Iitu puolestaan täytti toukokuussa jo neljä vuotta, niin se aika vaan vierii.. Nyt syksyn tultua ollaan Tiukun kanssa kuitenkin takasin Vaasassa. Uuteen kotiin ollaan molemmat kotiuduttu todella hyvin ja Tiuku tuntuu viihtyvän tämän residenssin ainoana prinsessana vallan mainiosti. Ilo on toki kuitenkin aina ylimmillään, kun kotonakotona Iitun luona välillä pääsemme viikonloppuisin käymään. Saapi nähdä, jos lähiakoina saisin Iitunkin hetkeksi tänne Vaasaan opiskeluarkeani ilahduttamaan. :)
Sunnuntaina 6. syyskuuta, melkein heti muuttokiireistä selvittyämme, kävimme Tiukun kanssa Pohjanmaan Seropien Match showssa Vanhassa-Vaasassa. Päivä oli lämmin ja osallistujia riitti! Tiuku esiintyi jälleen tosi hienosti; parikehässä tuomari kehui yhteistyötämme ja saimme punaisen nauhan. Yhteensä yli 40 pennun joukossa Tiuku sijoittui vielä punaisten kehässä neljänneksi, wau! :) Saimme oikein kivoja palkintoja, pienen pokaalin, nappuloita, lelun ja useita luita sekä muita koiran herkkuja. Useamman tunnin kestäneen mätsärin päätteeksi reippailimme vielä kotiin yli 7km matkan. Perillä kotiovella oli varsin naatti shiban omistaja, mutta itse pikkushiba sen sijaan vaikutti ihan pirtsakalta.. :D
Viime viikolla juhlimme puolestaan Tiukun 1-vuotissynttäreitä! Hiphurraa! Alla on kuvia vuoden vanhasta Tiukusta, kahdessa viimeisessä kuvassa näkyy myös Tiukun ensimmäinen synttärikakku! Pentuajat ovat virallisesti nyt takana päin, etenkin kun toinen juoksukin lienee tuloillaan. Kuukauden päästä suuntaamme Seinäjoelle kansainväliseen näyttelyyn - ensimmäistä kertaa junioriluokkaan. Loppuvuodesta osallistutaan ehkä Turun näyttelyyn ja vielä Voittajiin Helsingissä.
Lauantaina 6. kesäkuuta osallistuimme Tiukun kanssa Salon kansalliseen näyttelyyn. Kyseessä oli Tiukun ensimmäinen näyttely. 8kk ikäisenä Tiuku kuului narttujen 7-9kk-pentuluokkaan, jossa esiintyi lisäksi myös toinen suloinen shibatyttö.
Tuomari Markku Mähönen pyysi meidät ensin kehän ympäri yhdessä toisen shibaneidin kanssa. Sitten Tiuku pääsi tunnusteltavaksi pöydälle, liikkumaan edestakaisin, vielä kerran ravaamaan kehän ympäri ja lopulta tuomarinpöydän eteen seisomaan. Tiuku liikkui ja esiintyi kaikinpuolin todella kauniisti ja reippaasti! Kehässä oli oikein ilo esiintyä, pikkuneiti oli kuin kotonaan!
Arvostelu kuului näin:
"Erinomaiset mittasuhteet ja sukupuolileima. Hyvät pään ääriviivat. Oikeanmuotoiset silmät. Hyvä niska, runko ja hännänkiinnitys. Hyvät kulmaukset, mutta raajojen luusto voisi olla vahvempaa. Liikkuu erinomaisella, joustavalla askeleella. Erinomainen käyttäytyminen. Oikeanlaatuinen, mutta tänään hieman niukka karvapeite."
Mähönen valitsi Tiukun lopulta ROP-pennuksi kera kunniapalkinnon! :)
Karvanlähtö oli tosiaan ollut käynnissä jo pari viikkoa ennen näyttelyä eikä turkki ollut aivan parhaimmillaan. Nyt Tiuku on heittäytynyt tyystin bikinikaudelle, mutta ajoituksessa ei ainakaan ole vikaa! Eipä tarvitse läkähtyä jos kesähelteistä saamme tulevina viikkoina nauttia :)
Viime viikolla oli myös näyttelykurssin viimeinen kerta. Antoisan kurssin aikana harjoiteltiin mm. esittämis- ja palkkaustekniikoita, treenattiin erilaisia juoksutuskuvioita, sopivan näyttelyhihnan ja -pannan käyttöä, tutustuttiin pöytään, tuomarin (myös vieraan ja miespuolisen) tunnusteluun, hampaiden katsomiseen sekä muuhun "kopelointiin". Tiuku mitattiin kurssilla mittatikulla ja tulos näytti 37 senttimetriä. Tismalleen ihannekoossa ollaan siis. :) Kurssi sujui kokonaisuudessaan Tiukun kanssa valtavan hyvin, olen tosi ylpeä tuosta! Aivan ensimmäisillä kerroilla oli vähän ihmettelemistä uudessa ympäristössä, mutta nopeasti napero sai kiinni jutun juonesta ja saatiin paljon kehuja! Tiukua on todella ilo esittää, toivottavasti sama vire säilyy jatkossakin. :) Tyttö oli aina treeneihin saapuessamme hirmuisen innoissaan, kaikkia koiria ja ihmisiä olisi ollut kiva käydä moikkaamassa.
Tänään Tiuku täyttää 9kk ja näin ollen ei enää virallisesti kuulu pentuihin. Seuraava näyttely meillä on kuitenkin vasta joskus syksymmällä, kesä otetaan rennosti ja kasvatellaan vähän ehkä karvojakin. Koirat ovat päässeet nauttimaan jo useamman kerran mökkeilystä ja lisää lomapäiviä on varmasti tiedossa.
Aurinkoista kesänjatkoa kaikille!
Hieman kuulumisia näin alkukeväältä. Olen töiden vuoksi siirtynyt taas kesän ajaksi asustelemaan kotipaikkakunnalleni Saloon ja näin ollen minä ja Tiuku saamme viettää yhteiseloa myös Iitun kanssa. Tytöt tulevat keskenään hienosti toimeen ja ovat kyllä melkoisen ihastuttava kaksikko! :)
Molempien koirien kanssa ollaan kevään myötä päästy vauhtiin myös treenailussa - Iitun kanssa ollaan palattu TOKO-treeneihin ja Tiuku puolestaan aloitti eilen näyttelykurssin. Kesällä tähdätään Iitun kanssa tokokentille AVOssa starttaamaan ja ainakin toistaiseksi treenit ovat sujuneet enemmän kuin hyvin. Tauko ei tunnu painavan missään, vanhat asiat näyttävät olevan kirkkaana mielessä ja uuttakin ollaan jo opittu!
Tiuku pääsee tokoilun suhteen toistaikseksi vähän vähemmällä ja keskitytään ensin näyttelydebyyttiin. Mätsärissä käytiin Kupittaalla kuun alussa hieman kokeilemassa ja hienosti se jo menikin, punainen nauha saatiin :) Olen ilmoittanut Tiukun Salon näyttelyyn kesäkuussa. Tiuku on silloin reilu 8kk vanha ja toivottavasti turkki on hyvässä tallessa. Tyttönen on muuten kehittynyt hienosti, juoksu alkoi hieman puolivuotispäivän jälkeen, purenta ja hampaat ovat täydelliset eikä ulkomuodossakaan ole kyllä omaan (ehkä aina kuitenkin hieman puolueelliseen..) silmääni juuri moitteen sijaa! Itämainen ilme ja silmät ovat ainakin upeat!
Yritän ehtiä lähiviikkoina saamaan valmiiksi kippuraisten omat sivut kuvineen kaikkineen. :)
FCI:n hyväksymä virallinen kennelnimitodistus saapui postissa viime kuussa. Kennelnimi Mirai No on kirjattu minulle shibakasvattajana Espoossa 29.1.2009. :)
Vihdoin ja viimein, reilusti yli vuosi hakuprosessin käynnistymisen jälkeen kolahti postilaatikosta viimein lasku kennelnimeni rekisteröimistä varten. Nimestä tuli nyt siis Mirai No, mukavaa että hakemus meni läpi! :) Hakemuksenihan hukkui jopa kerran postissa matkalla SSKY:stä Suomen kennelliittoon ja sain lähetellä papereita uudestaan. Vielä odotellaan toki vahvistusta laskun maksusta ja todistusta virallisesti minulle myönnetystä kasvattajanimestä.
Siirsin uudet sivut nyt myös omalle paikalleen osoitteeseen shibanen.net, vaikkakin Iitun ja Tiukun omat sivut ovat tulossa vasta myöhemmin. Malttakaa niiden kanssa vielä hetki :)
10.1.2009
Uudet kotisivut
Tulevan kennelnimen ja toisen shibani myötä uudet, laajemmat kotisivut tulevat tarpeeseen. Sivut valmistunevat kokonaan tammikuun loppuun mennessä, tervetuloa tutustumaan!